Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Kela

KELAN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS                             2023 - 2024

Kela järjestää ja rahoittaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiat (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005). Se maksaa myös asiakkaan etuudet. Fysioterapeutti AMK, TtM Anne Tevasaarella on Kelan Läntisen vakuutuspiirin kanssa määräaikaiset sopimukset vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiapalvelun fysioterapiasta ja allasterapiasta Auran. Loimaan, Oripään ja Pöytyän -kuntaryhmässä ajalle 1.12.2022 - 31.12.2024. Kelan optiot ulottuvat vuoden 2026 loppuun.

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivana fysioterapeutilla on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyys, jonka asiakas voi tarkistaa Valviran ja aluehallintoviraston ylläpitämästä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden Valveri-nimistä keskusrekisteristä https://julkiterhikki.valvira.fi/ .Fysioterapeutti kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja fysioterapiatoiminta on yel-vakuutettua. Potilas-asiamiehenä toimii Suomen Fysioterapeuttien kautta Reetta Tuomisto. Suomen Fysioterapeutit ry on vakuuttanut Keskinäinen vaakutusyhtiö Turvassa itsenäiset ammatinharjoittajat jäsenenään ammatillisella toiminnan vastuuvakuutuksella sekä potilasvakuutuslain (948/2019) mukaisen vastuun varalle tarkoitetulla potilasvakuutuksella. Fysioterapeutilla on OP Vakuutus Oy:ssä ryhmätapaturmavakuutus Kelan terapiakäynteihin osallistuville tapaturmiin, jotka sattuvat terapiakäynnillä ja myös liikunta- ja harrastuskokeilussa mutta ei matkoilla näihin.

Fysioterapeutti vastaa asiakasturvallisuudesta ja noudattaa mm. kuluttajaturvallisuuslakia (920/2011), pelastuslakia (379/2011) ja valtioneuvoston asetusta pelastustoimesta (407/2011). Erityistilanteita varten on päivitetyt ohjeet, jollainen on esimerkiksi moniresistentin mikrobin (esim. MRSA, ESBL, VRE) kantajan fysioterapian toteuttaminen. Erityistilanteissa noudatetaan STM:n, THL:n ja työterveyslaitoksen sekä Varsinais-Suomen Hyvinvointialueen terveysviranomaisten määräyksiä. Mikäli Kelan kuntoutuksen aikana sattuu vakava tapaturma, ilmoitetaan siitä välittömästi Kelan Läntiseen vakuutuspiiriin.

Kaikessa toiminnassa noudatetaan salassapitoa, tietosuojaa ja -turvaa koskevia lakeja ja asetuksia. Näitä ovat muun muassa EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679), tietosuojalaki (1050/2018), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (623/2000), sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (94/2022), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021), laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja Kanta-palvelua koskeva ohjeistus. Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa yksilöity kirjallisen lupa häntä koskevien, kuntoutuksen toteuttamisen kannalta tarpeellisten tietojen hankkimiseen muilta tahoilta ja tietojen luovuttamiseen muille tahoille. Kelalla on oikeus saada ja luovuttaa asiakasta koskevia tietoja Kelan kuntoutuslain (566/2005) 59, 60 ja 63 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.

Fysioterapia toteutetaan toimitiloissa Koulukuja 11, 32200 Loimaa (puh. 0505642699, y-tunnus 1542076-1). Tiloihin on esteetön pääsy katutasosta talon takpihalta. Tilat käsittävät odotustilan, 20 m²:n lääkinnällisen harjoitusterapiatilan ja 10 m²:n hoitotilan, joissa on mattoplintti, hoitoplintti, Diter D4-sähkökipu- ja syvälämpöhoitolaite, lämpö- ja kylmäpakkauksia, Theraliven käsi- ja jalkarestoraattori, alasvetolaitteet, puolapuut, tukikaide ja erilaisia mittavälineitä, terapia- ja hoitovälineitä. WC-tilaan pääsee pyörätuolilla. Terapiavälineet on huollettu ja kalibroitu asianmukaisesti (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Yksilöterapiat toteutetaan kasvokkain. Terapia voi Kelan kuntoutuspäätöksen mukaisesti toteutua myös kotikäyntinä, palvelutalossa tai muussa arjen ympäristössä.

Allasterapiaa toteutetaan Loimaan Vesihovissa (Kuusitie 1 32200 Loimaa), jossa on allasnosturi, suihkupyörätuoli, inva-wc, suihku- ja pukeutumistilat. Allasterapian valvojana toimii fysioterapeutti itse (ja Loimaan Vesihovin uinninvalvojat). Valvojilla on vähintään Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Ry:n mukaisen Trimmi-kurssin tai vastaavan koulutuksen antama pätevyys. Pukeutuminen ei sisälly allasterapiaan (ellei tavoitteena ole harjoitella näitä toimintoja). Jos asiakas tarvitsee avustusta pukeutumis- tai peseytymistiloissa, on hänellä Kelan mukaan oltava avustaja mukanaan. Allasterapiamaksun maksaa fysioterapeutti.

Kuntoutus on hyvän kuntoutuskäytännön ja Kelan palvelukuvauksen (1.1.2019 www.kela.fi/kuntoutus.palvelut ) mukaisesti tuotettua:
Yksilöterapioita toteutetaan asiakkaalle julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti perustuen asiakkaan yksilölliseen kuntoutustarpeeseen ja toimintakykyyn sekä hänelle merkityksellisiin kuntoutuksen tavoitteisiin. Kuntoutuskäytäntö pohjautuu kuntoutuksesta saatuun tieteelliseen näyttöön tai on muuten vakiintunutta ja yleisesti hyväksyttyä.

Hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutus on tavoitteellista, aktiivista ja asiakaslähtöistä. Sen lähtökohtana ovat asiakkaan arjen toiminnoissa suoriutumiseen ja osallistumiseen liittyvät tarpeet. Kuntoutuksen viitekehyksenä ja asiakkaan tavoitteiden asettamisen tukena on ICF-viitekehys (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus). Hyvän kuntoutuskäytännön mukainen vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu erityisasiantuntemukseen ja tarpeelliseen yhteistyöhön. Kuntoutuksessa otetaan huomioon asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset tarpeet sekä ICF:n mukaisesti toimintakyvyn eri osa-alueet, yksilö- ja ympäristötekijät ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Toimintakyky on moniulotteinen terveydentilan, yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta muuttuva kokonaisuus ja sitä tarkastellaan arjen näkökulmasta.

Terapian päämääränä on mahdollistaa asiakkaan työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista ohjaamalla asiakasta käyttämään liikkumis- ja toimintakykyään optimaalisesti huomioiden tarvittaessa apuvälineiden käytön. Terapia tukee asiakkaan omaa ja asiakkaan läheisten aktiivista kuntoutumista edistävää toimintaa ja terapeutti toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä heidän kanssaan. Kuntoutusta toteutetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta korostavalla, ohjaavalla ja kaikkia toimijoita sitouttavalla tavalla. Tavoitteena on, että he toimivat päivittäisissä toiminnoissa ja ympäristöissä kuntoutumista edistävillä yhtenäisillä tavoilla. Asiakkaan autonomiaa, ihmisarvoa ja yksityisyyttä kunnioitetaan ja hän osallistuu kuntoutuksensa suunnitteluun ja hänelle mielekkäiden menetelmien valintaan aktiivisesti. Asiakas tunnistaa muutoksen mahdolliseksi ja kykenee sitoutumaan työskentelyyn, jota tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

Asiakas ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan ja osallistuu jatkuvaan kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin. Terapiaan käytetään koko kuntoutuspäätöksessä myönnetty terapiakerran aika. Asiakas sitoutuu käyttämään sovitut terapiakerrat ja esteen tullessa perumaan ne hyvissä ajoin. Jos asiakas haluaa keskeyttää kuntoutuksen keskustallaan siitä terapeutin ja hoitavan tahon kanssa. Asiakas ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä Kelaan. Jos asiakas on laitoshoidossa, hän ei ole oikeutettu Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos kuntoutussuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, keskustelee asiakas siitä hoitavan tahon kanssa.

Tavoitteena on edistää kuntoutumista siten, että asiakas motivoituu omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi. Asiakas osaa tehdä harjoitteita, jotka tukevat hänen toimintakykyään, löytää omat voimavaransa ja kykynsä. Tavoitteena on, että asiakas suoriutuu arkipäivän tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla, saa valmiuksia osallistua elinympäristön ja yhteiskunnan toimintoihin, saa keinoja ympäristö fyysisten ja sosiaalisten esteiden vähentämiseen ja saa läheisiltä tarpeenmukaisen tuen ja ohjauksen arjen toimiin.

Fysioterapia- ja allasterapiamenetelmiä ovat terveyttä ja liikkumis- ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia. Allasterapiassa hyödynnetään veden kannattelua, vastusta ja hydrostaattista painetta. Yksilöterapioissa käytetään menetelmiä, joihin terapeutilla on koulutus ja jotka ovat hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia ja asiakkaasta mielekkäitä ja motivoivia. Terapeutti huolehtii ammattitaidon ja osaamisensa ylläpidosta ja kehittämisestä, ensiaputaidoista (Suomen Punaisenristin EA 1-koulutus) ja tarvittaessa työnohjauksesta.

Asiakkaaseen ollaan yhteydessä heti kuntoutuspäätöksen saavuttua. Terapiasuhteen alussa tehdään verkostokäynti asiakkaan arjen toimintaympäristöön tutustuen asiakkaan elinpiiriin, kulttuuriin, arjen rutiineihin, asiakkaaseen, omaisiin ja läheisiin, lähiverkostoon. Asiakkaan kanssa muodostetaan yhdessä käsitys hänen kokonaistilanteesta, vahvuuksista, rajoitteista ja kuntoutuksen tavoitteista, sisällöstä, kuntoutusta tukevista arjentoiminnoista sekä toimintaperiaatteista. Verkostokäynti voi toteutua myös terapian loppuvaiheessa tai myös terveydenhuollossa, kun asiakkaalle laaditaan/tarkistetaan lääkinnällistä kuntoutussuunnitelmaa tai se voi koskea arkiympäristössä toteutuvaa terveydenhuollon apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta. Verkostokäynnillä laaditaan terapiasitoumus, johon kirjataan ylös perustiedot ja asiakkaan yhteistyötahon tiedot, perumiskäytännöt ja loma-ajat terapian toteutuksessa ja mm. sitoumuksen voimassaoloaika. Etäterapian käytöstä tehdään tarvittaessa myös kirjallinen sopimus asiakkaan kanssa.

Yhteistyössä asetetaan kuntoutukselle kuntoutussuunnitelman mukaiset asiakkaan jakson omat-tavoitteet, jotka ovat realistisia. asiakkaalle merkityksellisiä ja liittyvät konkreettisesti asiakkaan arjessa ilmenevään tarpeeseen, tukevat hänen suoriutumistaan ja osallisuuttaan ja ovat mitattavissa olevia. Terapiasuunnitelma laaditaan arvioinnin, kuntoutussuunnitelman, tavoitteiden ja yhteistyön pohjalta. Suunnitelmassa ilmenevät soveltuvin osin tiedot terapian toteuttamisesta, asiakkaan voimavarat, omat tavoitteet, käytettävät arviointi- ja seurantamenetelmät ja ajankohdat, tieto verkostokäynnin tarpeesta ja viestitystavasta ja yhteistyöstä asianosaisten kesken ja lisäksi suunnitelma asiakkaan toteuttamasta, kuntoututumista tukevasta toiminnasta sekä asiakkaan omatoimisesta harjoittelusta. Terapiasuunnitelmaa tarkistetaan asiakkaan tarpeen mukaan ja arvioidaan asiakkaan ja lähiverkoston kanssa terapian tuloksellisuutta, käytettyjen menetelmien tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.

Kuntoutuspalvelun toteuttaminen dokumentoidaan joka terapiakerta siten, että sen toteutuspaikka ja-aika, sisältö, menetelmät, laatu, arviointi- ja mittaustulokset, yhteistyö-, verkosto- ja ohjauskäynnit sekä asiakkaan antama palaute voidaan todeta jälkikäteen asianmukaisten merkintöjen perusteella. Kirjaamista hyödynnetään terapian suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kuntoutuspalautteen laadinnassa sekä jälkikäteen tapahtuvassa prosessin seurannassa ja oman työn arvioinnissa. Asiakkaan asiakirjoihin dokumentoidaan omaisen, läheisen tai lähiverkoston osallistuminen kuntoutukseen silloin, kun heillä on tärkeä merkitys asiakkaan terapiassa.

Kirjallinen kuntoutuspalaute laaditaan asiakkaalle, Kelaan ja hoidosta vastaavalle taholle kuntoutusjakson päättyessä tai vähintään vuosittain (aikaisintaan 3 kk ja viimeistään kuukausi ennen myönnetyn kuntoutuksen päättymistä). Palaute sisältää muun muassa kuntoutuksen tavoitteet, tiedot terapian toteutuksesta, asiakkaan suoriutumisen ja osallistumisen kuvauksen terapiajakson alussa ja lopussa, mittaus- ja testaustulokset, arvion tavoitteiden saavuttamisesta, ohjeet itsenäisistä koti- ja jatkoharjoituksista, asiakkaan oma ja mahdollisesti hänen läheisen arviot toimintakyvyn muutoksesta, terapian vaikutuksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta ja asiakkaan saamasta kuntoutuksesta. Koko kuntoutusjakson ajan kysytään aktiivisesti palautetta asiakkaalta ja toimintaa kehitetään ja muutetaan saadun palautteen perusteella.